Yleinen
puhelin- ja ISDN-verkko
Puhelinverkon digitalisointi aloitettiin Suomessa 1970-luvulla ja puhelinkeskukset
saattiin kokonaan digitalisoittua 1996 loppuun menneessä. Yleisessä
digitalisessa puhelinverkossa tilaaaliittymä on silti vielä analoginen.
Tällöin kiintean liittymän päätelaite liitetään
keskukseen fysikaalisella johdonparilla, jossa viestit ja merkinanto kulkevat
analogisessa muodossa.
12.10.1996 otettiin käyttöön uudet suuntanumerot ja uusi
ulkomaan tunnus (00). Suomi on jaettu 12 teleliikennealueeseen (TLA),
joiden rajat noudattavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta läänirajoja.
Teleliikennealueet muodostuvat verkkoryhmistä ja noudattavat läänin
jakoa. Verkon rakennetta on tarkoitus suunnitella ja kehittää
niin, että sopeudutaan teleliikennealuejakoon.
ISDN (Integrated Services Digital Network) tarkoitetaan
digitalista monipalveluverkkoa, joka on kehitetty digitalisesta puhelinverkosta,
niin että sitä on täydennetty ISDN-ominaisuuksilla |
kansainvälisten suositusten ja standardien mukaan.
ISDN-palveluita
on saatavissa melkein koko Suomessa mm läntisessä Euroopassa
ja USA:ssa.
ISDN-liittymät voivat olla joko perusliittymiä tai
järjestelmäliittymiä. Perusliittymä tarjoa käyttäjälle
informaation siirtoon kaksi B-kanavaa, joiden siirtokyky on 64 kbit/s.
Lisäksi perusliittymässä on D-kanava, jonka siirtokyky on
16 kbit/s. Sitä käytetään tilaajaliittymän merkinantoon
ja mahdolliseen pakettimuotoisen käyttäjän datan siirtoon.
Liittymän kanavarakenne on siis 2B+D. Samanaikaisesti voi perusliittymässä
toimia esimerkiksi ISDN-puhelin ja datapäätelaite. Perusliitäntä
on rakenteiltaan passiivinen väylä ja siihen voidaan liittää
enintään 8 päätelaitetta. Järjestelmäliitäntä
vuorostaan koostuu 30B-kanavasta (64 bit/s). Kanavarakenteeltaan järjestelmäliittymä
vastaa eurooppalaista 2048 kbit/s bittitaajuudella toimiva PCM-järjestelmää.
ISDN:n järjestelmäliittymää käyttävät
tyyppilliset esimerkiksi yritysten digitaaliset monipalveluvaihteet. Järjestelmäliitäntä
on rakenteeltaan yksipäätteinen
|
