DATAVERKOT

           Mikä ovat dataverkot
           Puhelinverkon datasiirto
           Lähiverkot
           Satelliittiverkot
           Matkaviestintaverkot

Mikä ovat dataverkot

Dataverkot ovat lähes yksinomaan tarkoitettuja verkkoja, jotka ovat kehittyneet lähinnä yritysten ja hallinnon tietotekniikan tarpeista. Datasiirto on alkuperäisen määritelmänsä mukaisesti ATK:n vaatima tietojen kaukosiirtoa. Nykyisin datasiirrolla voidaan ymmärtää kaikkea tietokoneiden välistä tiedonsiirtoa. Tosin tietoliikenneverkossa siirrettävä tieto on yhä useammin multimediatyyppistä, joten datasiirron ja muun digitaalisen tiedonsiirron välillä on hämärtymässä. Suomessa ensimmäiset datasiirtoyhteydet pankkien konttoreiden ja pankkien ATK-keskusten välillä toteutuivat 1968 1200 bit/s siirtonopeudella. 

Varsinkin datasiirron yhteydessä on otettu käyttöön seuraavat, verkon maantieteellistä kattavuutta kuvaavat englanninkieliset lyhenteet: WAN (Wide Area Network), MAN (Metropolitan Area Network) ja LAN (Local Area Network). WAN on nimensä mukaisesti maantieteellisesti laajalle alueelle ulottuva verkko, joka on toteutettu toisiinsa liitetyistä verkon keskuksista. 
VAN tarkoitetaan valtakunnallista tai jopa kasainvälistä verkkoa. MAN puolestaan ulottuu suppeammalle, esimerkiksi yhden kaupungin tai sen osan alueelle.Puhutaan myös kaupunkiverkoista (City-Networks). LAN tarkoittaa tyypillisesti kiinteistön sisäistä dataverkkoa. Lisäksi varsinkin englanninkielessä kirjallisuudessa esiintyy käsite capmpus-verkko, jolla tarkoitetaan yliopiston tai korkeakoulun käytössä oleva dataverkkoa. 

Yleisellä tietoliikenneverkolla tarkoitetaan verkkoa, jossa verkon käyttäjiä ei ole rajoitettu. Ylesessä tietoliikenneverkossa harjoitetaan yleistä teletoimintaa, joiden tärkeimmät osa-alueet ovat yleinen puhelin- ja matkaviestintoiminta sekä yleinen datasiirtotoiminta. [THK97] 

Perinteisesti yleiset dataverkot on jaettu niiden toimintatavan mukaan yleisiin piirinkytkentäisiin ja yleisiin pakettivälitteisiin dataverkkoihin. Näiden käyttö kuitenkin vähentynyt, koska yritysten sisäinen tiedonsiirto tapahtuu nykyään pääosin lähiverkoissa. 

Puhelinverkon datasiirto

Yleisten dataverkkojen lisäksi datasiirtoon käytetään analogisen puhelinverkon ja ISDN-verkon datasiirtopalveluita sekä GSM-matkapuhelinverkon datasiirtopalvelua. 
Yleisen puhelinverkon modeemidatasiirron kehitys on ollut varsin nopeaa.		  Modeemeja käytetään nykyään pääosin kodeissa Internet-verkon sovelluksiin, etätyöhön ja pankkiasioiden hoitoon. Lisäksi modeemi on vakiovaruste liikkuvien ammattikäyttäjien kannettavissa tietokoneissa. Nykyisin henkilökohtaisten tietokoneiden vakiovarusteena on 28,8 –56 kbit/s nopeudella toimivia modeemia.

 Lähiverkot


Yritysten sisäiseen datasiirtoon käytetään useimmiten lähiverkkoja. Lähiverkoille löytyy useita sitä kuvaavia ominaisuuksia, joista voidaan mainita seuraavat: 

  • maantieteellinen ulottuvuus muutama kilometri
  • yleiskäyttöisyys ja nopeus
  • yhden organisaation hallitsema ja omistama
  • käyttäjämäärä rajattu.
Lähiverkon tärkeimmät osat ovat palvelin, työasemat, verkkokortit, kaapelointijärjestelmä ja verkko-ohjelmisto. Lähiverkkoon voi sisältyä myös lähiverkkoja yhdistäviä osia sekä lähiverkon ulkoiset yhteydet mahdollistava tekniikka ja ohjelmisto. 
Palvelin eli "serveri" on tehokas, esimerkiksi Unix- tai Windows NT –käyttöjärjestelmällä varustettu mikrotietokone, jonka tehtävänä on antaa lähiverkon työasemien käyttöön verkon palveluja eli resursseja, kuten levytilaa, oheislaitteita, yhteiskäyttöisiä ohjelmistoja, yhteisiä tietovarastoja ja tietoliikenneyhteyksiä. 		 Verkkokortti on työasemissa ja palvelimessa oleva kortti, jolla nämä sovitetään lähiverkon kaapelointiin. 

Kaapelointijärjestelmä määräytyy lähiverkossa monesta eri tekijästä. 

Vuonna 1996 on markkinoille tullut myös johdottomia lähiverkkoja. Niissä lähiverkon kaapelointi on korvattu tai sitä on täydennetty infrapuna- tai radiotekniikalla. Se säästää kustannuksia lähiverkon asennus- ja muutostöissä. 

Verkko-ohjelmiston avulla lähiverkon työasemat ja palvelin voivat keskustella keskenään. Tärkein osa verkko-ohjelmistoa on verkkokäyttöjärjestelmä. Sen avulla palvelin jakaa resursseja työasemille ja työasemat voivat käyttää palvelimen resursseja. Verkkokäyttöjärjestelmän ohjelmisto muodostuu kahdessa osasta, joista toinen onpalvelimessa ja toinen työasemassa. Yleisin lähiverkon tietoliikennemenettely on TCP/IP. 

Satelliittiverkot

Satelliitteja käytetään mm jakelutyyppisissä televisiopalveluissa, datasiirroissa ja puhelujen välityksessä mantereiden välillä. Niitä myös käytetään matkapuhelimien ”tukiasemina”.Parhaiten satelliitin käyttö sopii palveluihin, joilla halutaan lähettää informaatiota samanaikaisesti suurille joukoille. Käyttämällä geostationaarisella radalla 36 000 kilometrin korkeudella päiväntasaajaan yläpuolella sijaitsevia satelliitteja voidaan yhdellä lähettimellä kattaa suuria alueita, jopa kokonaisia maanosia.		 Matkapuhelinpalvelut puolestaan käyttävät matalalla, alle 10 000 km:n korkeudella, lentäviä LEO-satelliitteja (Low Eath Orbit), jolloin tarvittava tehotaso ja siirtoviive ovat pienemmät. Tunnetuin järjestelmä on Motorolan Iridium, jossa satelliitteja on yhteensä 66 kappaletta. Järjestelmä muistuttaa arkkitehtuuriltaan maanpäällisiä GSM-matkapuhelinverkkoja. Erona ovat mm se että myös tukiasemat liikkuvat ja lähimmät satelliitit myös kommunikoivat suoraan keskenään. Maanpäällisiin tietoliikenneverkkoihin  kytkeydytään eri maissa olevien yhdyskäytävien kautta.

Matkaviestintaverkot

Matkaviestinverkoissa yhteys käyttäjän telepäätelaitteen ja verkon välillä muodostuu vapaasti etenevien radioaaltojen avulla. Yleisestä puhelin- ja ISDN-verkosta poiketen matkaviestin ei ole sidottu määrättyyn käyttöpaikkaan, vaan matkaviestintä voidaan käyttää kaikkialla sen verkon peittoalueella, jonka kanssa käyttäjä on tehnyt sopimuksen. Matkaviestintä voidaan käyttää myös toisen operaattorin verkossa, mikäli operaattori ovat keskenään sopineet tälläisen liikennemuodon sallimisesta.
Matkaviestinverkkoihin kuuluvat nykyisin 

matkaviestinkeskukset, jotka vastaavat puhelunohjaustoiminnosta mahdolliset tukiasemaohjaimet ja tukiasemat, jotka muodostavat radioyhteyden käyttäjän telepäätelaitteen (matkaviestimen) ja matkaviestiverkon kiinteän osan välillä. 

Yleiset matkaviestinverkot liittyvät toisiinsa yleisen tietoliikenneverkon kautta tai yleisen tietoliikenneverkon mukaista yhdysliikennekäytäntöä noudattaen.
Alkuun  Mitä on tietoliikenneverkko? Tietoliikenneverkon rakenne Yleinen puhelin- ja ISDN-verkko   Dataverkot  Verkon evoluutio  Lähteet 
Hosted by uCoz