Normaalijakauma ja siitä johdetut jakaumat ovat tärkeimmät tilastotieteessä käytetyt jakaumat. Hyvin monet asiat (muuttujat) luonnossa noudattavat normaalijakaumaa tai ainakin liki normaalijakaumaa. Satunnaismuuttujaa sanotaan normaalijakautuneeksi, jos sen tiheysfunktio on muotoa

 Todennäköisyyksiä laskettaessa jakauma on normitettava

• On jatkuva jakauma. Ts. kahden arvon välissä voi olla mitä tahansa desimaaliarvoja

• On kaikkein yleisin jakaumatyyppi. Esim. pituus, paino, veren hemoglobiiniarvot jne. noudattavat normaalijakaumaa
• Arvot kasautuvat keskiarvon lähelle symmetrisesti.
• Normaalijakauman graafinen esitys on kellokäyrä eli Gaussin käyrä

 

• Lähes kaikki arvot eli yli 99,7 % arvoista sijoittuvat keskiarvon ympärille 3 hajonnan mitan sisälle

eli välille (–3s, –3s). Yllä kuvassa väli on jaettukin keskihajonnan s mitalla 3 viipaleeseen kumpaankin suuntaan keskiarvosta .
• Välille (, +s) sijoittuu noin 34 % kaikista arvoista, samoin välille (–s, ) n. 34 % ,

joten keskiarvosta alle yhden hajonnan mitan päässä on n. 68 % kaikista arvoista eli 2/3
• Välille (+s, +2s) sijoittuu n. 14 % kaikista arvoista, samoin välille (–2s, –s) n. 14 % ,

joten keskiarvosta alle kahden hajonnan mitan päässä on n. 96 % kaikista arvoista.

 
Esim: 1;  2;  3;   4;  5; 6;  7